Kuukauden Valttilainen Juan "Nito" Pascual!

Mitä tulee kun yhdistetään rakkaus lajiin, koutsaamiseen ja Valttilaisuuteen. Nito on ilmentymä tästä ja paljon muuta. Tuttu näky kentällä, sen laidalla ja välillä myös luistimetkin jalassa kaukalossa. Mutta annetaan Niton kertoa lisää.  

Miten tulit mukaan Valtin toimintaan

Esikoinen aloitti muutaman jääkiekkokaverin innostamana Valtissa vuonna 2015 ja aika nopeasti sen jälkeen lupauduin mukaan apuvalmentajaksi. Ikäluokka kasvoi kovaa vauhtia ja kaikki auttavat kädet oli tarpeen. Parhaimmillaan liikutimme yli 80 innokasta poikaa 2009 ikäluokassa, joten kaikille vapaaehtoisille riitti hommia. Myöhemmin myös nuoremmat lapseni ovat innostuneet lajista ja nyt olen mukana 2009, 2013 pojissa sekä 2011/12 tytöissä.

Entäs mitä Valtti ja Valttilaisuus sinulle merkitsee?

Melkein koko lapsuuden Puotilassa asuneena niin toki paljon. Vaikka itse en ole koskaan Valtissa pelannut niin Puotilan kentällä olen viettänyt nuorena todella paljon aikaa. Asuimme ihan kentän vieressä ja aina kun "Puotilan Wembleylle" meni, oli tuttuja paikalla ja pelit käynnissä. Oli sitten kesä tai talvi.

Samoin iso osa koulun liikuntatunneista oli siellä. Edelleen joka kerta kun meidän kotikentälle tulen, koen Valtin yhteisöllisyys ja iloisuus- arvot vahvasti. Sanonkin joskus leikkisästi kenttää "valtti- kyläksi". Arvostan myös suuresti sitä että Valtissa monilajisuutta katsotaan rikkautena. Tärkein on kuitenkin että nuoret liikkuvat ja viihtyvät harrastuksien parissa.

Mikä Valtissa sinulle on parasta?

Tuossa edellisessä vastauksessa tulikin jo mainittua muutama tärkeä seikka mutta arvostan myös kovaa työtä mitä Valtissa tehdään. Se että Valtti on kasvanut Helsingin kolmanneksi suurimmaksi seuraksi jäsenmäärissä mitattuna on kovan työn tulosta. Nyt ei vaan saa jäädä laakereille lepäämään. Seuraa, toimintaa ja ennenkaikkea olosuhteita pitää koko ajan pystyä kehittämään. Koen myös apuvalmentajana isoksi eduksi sen, että seura pystyy tarjoamaan yhden tai useamman seuratyöntekijän jokaisen ikäluokan käyttöön. 

Vaikutat itsekkin kentän puolella, mutta millainen olet valmentajana?

Vaativa, aika tiukka mutta oikeudenmukainen. Pyrin aina myös kehua ja olla kannustava. Sanonkin aina valmennettaville että muistakaa että minun vaatimustaso vain kertoo siitä että välitän ja yritän saada heistä maksimaalisen irti. Yritän myös aina itse olla täysillä mukana ja sitä kautta innostaa pelaajia antamaan kaikkensa. Samalla meillä on aina tavoite opettaa nuorille käytöstapoja kuten tervehtimään, sanoa kiitos ja tarvittaessa anteeksi. Tärkeää on myös oppia toimimaan ryhmässä ja  ottamaan kaikki huomioon. Itse olen myös aikoinaan jalkapallosta saanut työkaluja loppuelämäksi sekä arkeen että työelämään.

Lopuksi, uskon myös että 37v lajia itse harrastaneena jotain on tarttunut matkaan ja pystyn auttamaan nuoria futaajanalkuja. Eniten varmasti maalivahteja. Nyt olenkin enemmän alkanut touhuamaan heidän kanssaan. 

Olet myös aktiivinen Lätkässä. Miten ehdit kaikkeen ja miten roolisi jääkiekossa ja jalkapallossa eroavat?

Molemmat poikani pelaavat kiekkoa Vuosaaren Viikingeissä ja olen siellä ollut huoltajana poikien joukkueissa. Välillä yritän myös auttaa oheisharjoittelussa kaukalon ulkopuolella.

Joskus tosin tuntuu että tunnit eivät työpäivän jälkeen tai viikonloppuisin riitä mutta kyllä nuorien kanssa touhuaminen urheilun parissa on vaan tosi kivaa. Eihän tätä muuten vapaaehtoisena tekisi. Ja samalla saan olla omien lasteni harrastuksissa mukana ja mahdollistaa heille hienot kokemukset joita itse koin nuorena turnauksissa, turnausmatkoilla ja lajin parissa. Paljon se ottaa mutta myös antaa.

TSEMPPIÄ kaikille valttilaisille näinä haastavina aikoina ja toivottavasti päästään pian pelaamaan.